Haulikkolajit

Skeet

Skeetrata on puoliympyrän muotoinen. Sen kaarella vasemmassa päässä on korkea heitintorni ja oikeassa päässä matala. Tornien välinen etäisyys on noin 36 m. Kiekot heitetään korkeasta tornista noin 3 m korkeudelta vinosti kohti matalaa tornia ja vastaavasti matalasta tornista noin 1 m korkeudelta kohti korkeaa tornia. Kiekot lentävät aina samalla tavalla. Kiekkojen lentonopeus on noin 90 km/h ja lentopituus 65- 67 m. Sallittu ampuma-alue on noin tornien välinen matka.

Ampumapaikat, joita on kahdeksan, ovat puoliympyrän kaarella, siten että 1 paikka on korkean tornin juurella ja paikka 7 on matalan tornin edessä, paikat 2 – 6 ovat kaarella noin 8 m etäisyydellä toistaan ja paikka 8 tornien välisellä linjalla keskellä rataa. Ampuja seisoo valmiusasennossa rintamasuunta radan keskelle, pitäen asetta molemmin käsin piippu koholla silmien korkeudella, aseen perä on kiinni vartalossa lonkan korkeudella. Kiekot heitetään ampujan pyynnöstä, 0 – 3 sek kuluessa. Kun kiekko lähtee, ase nostetaan olkaan ja viedään kiekon lentoradan mukaan. Kun kiekko saavutetaan ja päästään sen ohi eli saadaan ns. ennakkoa, laukaistaan ase.

Sarjaan kuuluu 7 yksittäiskiekkoa ja 9 kaksoiskiekkoa tietyn järjestelmän mukaisesti. Kaksoiskiekot heitetään molemmasta tornista yhtä aikaa. Ammunta suoritetaan siten, että kaikki ampujat ampuvat vuoron perään samalta ampumapaikalta, jonka jälkeen kaikki siirtyvät seuraavalle paikalle jne. Jokaista kiekkoa saa ampua yhdellä patruunalla.

Skeet on ollut olympiaohjelmassa vuodesta 1968 lähtien.

Lähde: Suomen ampumaurheiluliitto http://www.ampumaurheiluliitto.fi/lajit/haulikko/haulikkolajit/

 Traplajeja

Yhteistä kaikille traplajeille on, että niissä ammutaan ampujan edestä poispäin lentäviä kiekkoja. Viisi ampumapaikkaa sijaitsevat rinnakkain noin 3 metrin välein 15 metrin päässä heitinhaudasta. Heitinhauta on ampumatason alapuolella ja haudassa on yhdestä viiteentoista heitintä, riippuen lajista.

Jokainen ampuja menee omalle ampumapaikalleen. Kukin ampuu kerran vuorollaan, jonka jälkeen kaikki siirtyvät yhden aseman eteenpäin. Näin kierretään, kunnes koko sarja on ammuttu. Omalla vuorollaan ase ladataan, nostetaan olkapäälle piippu suunnattuna ampumasuuntaan ja kutsutaan kiekko “huutamalla” mikrofooniin. Laukaus on osuma, kun kiekosta irtoaa silmin havaittava pala. Yhteen kilpailu/harjoitussarjaan kuuluu yleensä 25 kiekkoa (tai kaksoiskiekkoa).

Lähde: Suomen ampumaurheiluliitto http://www.ampumaurheiluliitto.fi/lajit/haulikko/haulikkolajit/

Trap

Trapissa kukin ampuja ampuu oman ampumapaikkansa edestä lähtevää kiekkoa, jonka lentosuuntaa ja korkeutta hän ei tiedä etukäteen. Jokaista ampumapaikkaa kohti on heitinhaudassa kolme heitintä.

Kiekko lähtee välittömästi ampujan kutsusta jostain näistä kolmesta heittimistä ja se voi lentää ampumasuuntaan nähden 0-45 asteen kulmassa, joko oikealle tai vasemmalle. Kiekon korkeus voi vaihdella yhden ja neljän metrin välillä. Lentomatka on 76 metriä. Kiekolla on lähtönopeutta noin 150 km/h. Ampujalla on kaksi patruunaa jokaista kiekkoa kohden. Osumasta saa yhden pisteen.

Trapradan elektroniikka huolehtii siitä, että sarjan loputtua jokaiselle ampujalle on heitetty satunnaisessa järjestyksessä kaksikymmentäviisi lentoradaltaan samanlaista kiekkoa.

Trap on ollut olympialaji vuodesta 1908. Aikaisemmin siitä käytettiin nimitystä olympiatrap, jota vieläkin kuulee käytettävän.

Lähde: Suomen ampumaurheiluliitto http://www.ampumaurheiluliitto.fi/lajit/haulikko/haulikkolajit/

Kansallinen trap

Kansallinen trap on yleisin Suomessa harrastettu traplaji ja sen harjoittelu luo hyvän pohjan muille traplajeille. Toisinaan lajille käytetään myös nimitystä ykköstrap, 1-trap.

Myös kansallisessa trapissa käytetään yhtä heitintä. Heitinhaudasta heitettävän kiekkon lentosuuntaa ei ampuja etukäteen tiedä. Kiekko lähtee välittömästi ampujan kutsusta ja se voi lentää ampumasuuntaan nähden 0-30 asteen kulmassa, joko oikealle tai vasemmalle. Kiekon korkeus on kansallisessa trapissa aina vakio, noin 3 metriä. Lentomatka on 50 metriä. Kiekon lähtönopeus on noin 100 km/h. Ampujalla on käytettävissään yksi patruuna jokaista kiekkoa kohden.

Lähde: Suomen ampumaurheiluliitto http://www.ampumaurheiluliitto.fi/lajit/haulikko/haulikkolajit/

Sporting

TBD

Compak-sporting

TBD

Metsästyshaulikko

Metsästyshaulikkoammunta sopii erinomaisesti esimerkiksi sorsa- tai kyyhkysjahtien harjoitteluun. Kiekot lentävät aina radan poikki vaihtelevilla etäisyyksillä ampujasta aivan kuin ohi lentävät riistalinnut.

Metsästyshaulikkoammuntaa suoritetaan skeetradalla, jossa on kaksi heitinkoppia (korkea ja matala) ja kahdeksan ampumapaikkaa. Rikottavia kiekkoja on kaikkiaan 25 kappaletta ja ne ammutaan yksi kerrallaan. Ampumamatka vaihtelee tavallista metsästystilannetta mukaillen siten, että lähimmillään kiekon voi rikkoa noin viiden metrin päästä ja kauimmillaankin ampumamatka on enintään noin 36 metriä. Jokainen kiekko lähtee heittimestä vasta ampujan pyynnöstä. Heittimessä on ajastin, jonka vaihteluraja on nollasta kolmeen sekuntiin, eli kiekko lähtee heti, tai vasta enintään kolmen sekunnin kuluttua pyynnöstä.

Aseeksi sopii parhaiten kaksipiippuinen haulikko, mutta seuran kilpailuissa ja ampumaharjoituksissa voi ampua myös yksipiippuisella aseella. Lyhyen ampumamatkan vuoksi haulikon piipuissa ei juurikaan tarvita supistuksia, vaan ammuntaan soveltuu parhaiten sylinteripiippuinen tai korkeintaan hiukan supistettu, eli niin sanottu parannetulla sylinteripiipulla varustettu haulikko.

Lähde: Suomen metsästäjäliitto http://www.metsastajaliitto.fi/node/27

Metsästystrap

Metsästystrap on metsästysammuntojen toinen haulikkolaji metsästyshaulikon lisäksi. Metsästystrap on suunniteltu esimerkiksi metsäkanalintujen metsästäjien harjoituslajiksi, sillä kiekot lähtevät aina ampujan edestä ja poispäin ampujasta, aivan kuin maasta karkkoava kanalintu.

Kilpailussa rataan kuuluu viisi rinnakkaista ampumapaikkaa, joiden etupuolella noin 10 metrin päässä on aina kiekonheitin. Kultakin ampumapaikalta kilpailija ampuu aina viisi kiekkoa, eli yhteensä 25 kappaletta. Kiekot heitetään ampujan pyynnöstä. Kiekot lähtevät ampujasta poispäin vaihdellen enintään 75 asteen levyisellä sektorilla, jonka heittimen sivuliikemoottori saa aikaan. Kutakin kiekkoa saa ampua vain kerran.

Trap-ammunta ei vaadi minkäänlaista erikoisasetta. Se onnistuu erinomaisesti aivan normaalilla metsästyshaulikolla, jossa on esimerkiksi puolisuppea piippu. Aseeksi käy myös yksipiippuinen haulikko, itselataava haulikko tai pumppuhaulikko. Aseen saa ladata vain yhdellä patruunalla kerrallaan.

Lähde: Suomen metsästäjäliitto http://www.metsastajaliitto.fi/node/28