Karkkilan Ampujat ry

KARKKA
Etusivu      Kiväärijaosto
Tulosta tämä sivuLisää suosikkeihin
Kiväärijaosto
 
 
metsastyshirvi_taulu.jpg
Metsästyshirvi
 
Pienoiskivääri

 

 
Metsästyshirvi
 
 
 
metsastyshirvi_taulu.jpg

 

Metsästyshirvi on metsästysammuntojen toinen luodikkolaji metsästysluodikon lisäksi. Nimensä mukaisesti metsästyshirvi on suunniteltu hirvenmetsästäjien tarpeita ajatellen, sillä lajissa ammutaan sekä liikkuvaan että paikallaan olevaan hirvenkuvaan.

Metsästyshirviammunnassa ammutaan suurikokoiseen hirvitauluun, joka on kiinitetty liikkuvaan rataan. Taulun hirvikuva on kaksipäinen, eli hirvi voi ”juosta” molempiin suuntiin. Taulun tähtäysrenkaissa kympin halkaisija on 11 cm ja ykkösen 65 cm. Hirvitaulua liikutetaan eli juoksutetaan radalla, jossa ampuma-aukon leveys on n. 23 m ja juoksuaika n. 4,4 sekuntia. Ampumamatka on 100 m.

Hirviammunnassa kaksi kilpailijaa ampuu samanaikaisesti. Ampuma-asento on pystyasento ilman tukea. Ensin ammutaan neljä laukausta seisovaan hirveen ja sitten kuusi laukausta juoksevaan hirveen. Seisovaan hirveen ammuttaessa hirvitaulu on ampuma-aukon keskellä ja neljän laukauksen ampumiseen on aikaa 60 sekuntia. Juoksevan hirven ammunta suoritetaan kertalaukauksina, kolme juoksua oikealta vasemmalle ja kolme vasemmalta oikealle. Jos ohjelmassa on loppukilpailu, siinä ammutaan kymmenen laukausta juoksevaan hirveen. Sijoituksen ratkaisee seisovan ja juoksevan hirven yhteenlaskettu pistemäärä.

Aseena käytetään metsästyslain mukaista hirvenmetsästykseen sallittua asetta. Aseen paino on enintään 5,5 kg varusteineen, laukaisuvastus vähintään 1 kg ja tähtäinlaitteet vapaat. Aseessa ei saa olla hihnaa ja itselataavan aseen käyttö on kielletty. Äänenvaimentajan käyttö on sallittua ja vaimentimilla varustetut aseet ovatkin tulleet viime vuosina varsin suosituiksi ampujien keskuudessa. Äänenvaimentimen saa irrottaa punnituksen ajaksi. Räjähtävien ja alikaliiperiluotien samoin kuin valojuovapatruunoiden käyttö on kielletty, muutoin patruuna on vapaa.

Vaatetuksena ammunnassa käytetään normaaliin tai metsästyskäyttöön soveltuvia asusteita. Ns. ampujan varustuksesta ovat sallittuja ampujantakki, -käsineet ja -jalkineet.
Samaa asetta, tähtäinlaitetta, vaatetusta ja varustusta on käytettävä koko kilpailusuorituksen ajan.

Kaikki ampumista helpottavat keinot ovat kiellettyjä, sillä ne ovat metsästysammunnan henkeä vastaan. Metsästysammuntalajien perimmäisenä ajatuksenahan on harjoittaa metsästäjiä maastossa tapahtuvia metsästystilanteita varten.
 
Lähde: Suomen Metsästäjäliitto http://www.metsastajaliitto.fi/?q=node/155
 
 
Pienoiskivääri
 
 
 
Kivääriampuja Juha Hirvi ampuu pienoiskiväärin asentokilpailua vuoden 2006 MM-kilpailussa Zagrebissa.
 

Pienoiskiväärissä on kaksi kilpailulajia: 3 x 40 laukauksen asentokilpailu eli täysottelu ja 60 laukauksen makuuasennon kilpailu. Molemmat lajit ovat olympia-, MM- ja EM-kilpailujen lajeja.

Ampumamatka: 50 metriä.

Ase: Pienoiskivääri, jonka paino ei saa ylittää 8 kiloa

Luodit: Reunasytytteinen Long Rifle -luoti, joka on tehty lyjyistä tai samanlaisesta muusta pehmeästä materiaalista. Kaliiperi on .22 eli 5,6 millimetriä.

Taulut: Pienoiskivääritaulussa kympin halkaisija on 10,4 mm.

Ampuma-asento:
-
3 x 40 laukauksen kilpailussa ampuma-asentoja on kolme: makuu, pysty ja polvi. Pystyasento ammutaan "vapaalta kädeltä" ja seisten ilman tukea.
- 60 laukauksen kilpailussa ampuma-asento on makuulta.

Ampumaohjelma:
-
3 x 40 laukauksen kilpailussa ammutaan yhteensä 120 kilpalaukausta seuraavassa järjestyksessä: 40 laukausta makuulta 45 minuutissa, 40 laukausta pystystä 75 minuutissa ja 40 laukausta polvelta 60 minuutissa. Asentojen välillä on enintään kymmenen minuutin tauko.  - 60 laukauksen kilpailun ampuma-aika on koelaukauksineen 75 minuuttia.

Finaali:
-
3 x 40 laukauksen kilpailun loppukilpailuun pääsee peruskilpailun kahdeksan parasta. Siinä ammutaan 10 yksittäistä laukausta. Lopputulos muodostuu peruskilpailun ja finaalin yhteistuloksesta.
- 60 laukauksen kilpailun loppukilpailuun pääsee peruskilpailun kahdeksan parasta. Siinä ammutaan makuulta 10 yksittäistä laukausta. Lopputulos muodostuu peruskilpailun ja finaalin yhteistuloksesta.

Tasatulos:
- Peruskilpailussa tasatulos ratkaistaan seuraavasti: viimeisen kymmenen laukauksen sarjan korkein pistemäärä edeten kymmenen laukauksen sarjoissa alkua kohti, kunnes tasatulos on ratkennut. Jos sarjat ovat identtiset, ratkaisee kymppien, yhdeksikköjen kahdeksikkojen ja niin edelleen määrä. Jos tämänkin jälkeen tulos on tasan, ratkaisee sisäkymppien määrä. Jos tulos on vielä tasan, ampujille pitää antaa sama sijaluku ja nimet luetella tulosluettelossa aakkosjärjestyksessä sukunimen mukaan.
- Kahdeksan parhaan eli finalistien sijoitukset ratkaistaan mahdollisten tasatulosten jälkeen yksittäisin lisälaukauksin, kunnes ero syntyy.